>Be friends with Greece for hundreds of years
>Oh darn they became very close friends with my close city state!
>Become mad at Greece and do not redo the declaration of friendship
>3 turns later he declares war at me with no proper reason other than saying "This is best for you my friend... you'll see why sooner or later" .
Kaikille suomalaisille tarkoitettu arviointi.
Civilization on kartta peleistä yksi parhaimpia ellei paras.
Loistavat grafiikat, animaatiot ja taustalla soitettava rauhallinen musiikki takaavat, että valtakunnastasi tulee kaikista voimakkain tähtäsit sitten valloitusvoittoa tai uskonnollistavoittoa kohden.
Loistavasti tehty traileri alussa antaa vielä lisäpotkut kiveksille ja varmistaa, ettei intoa puutu itse peliin mennessäsi.
Suosittelen aivan vitusti ostamaan ja raottamaan lompakkoa jopa DLC:n ostoon.
Fucking annoying game, people never press enter.. Once played with this guy called "Trukki", never gonna do that again.. Game took like 21 freaking hours!!??
-Play as the United States.
-End up getting attacked by China
-Fight them off and take their city
-Start a long rivalry with them
-Attack them once after being peaceful for 4 hours
-Everyone denounces you as warmonger
-Get nuked by Gandhi
-Then realize you have played for 13 hours straight
-10/10
Kaupunkien rakentelu on hauskempaa kuin koskaan ja pelissä on jatkuva syöte jännittäviä valintoja tehtäväksi ja optimoitavaksi. Kuitenkin peli on käytännössä pelattavissa vain moninpelissä, koska tekoäly on umpisurkea. Tekoäly ei kykene muodostamaan minkäänlaisia rintamia lukuun ottamatta alkupelin ensimmäistä rynnäkköään, joten varmin tapa voittaa on olla sodassa naapurien kanssa ja antaa niiden juoksuttaa armeijansa kuolemaan pelaajan muodostelmia vastaan, minkä jälkeen voidaan siirtyä puuduttavaan kaupunkien valloitukseen. Peliin ei saa mielekästä haastetta vaikeustasoista, koska millään tasolla tekoäly ei kykene sotimaan muuten kuin musertavalla teknologiaylivoimalla. Ainoa, mitä vaikeusasteen nostolla saa aikaan on se, että pelin vuorot 100-200 joutuu nyhjäämään yrittäen pysyä mukana teknologiassa ja tekoälyn kurmotus pitkittyy myöhempään vaiheeseen peliä, jolloin kaikki kestää valtavan kauan. Kaikkien voittoehtojen saavuttaminen vaatii korkeammilla vaikeusasteilla tekoälyjen kurmotusta tylsissä sodissa, koska tekoäly huijaa niin paljon, että sen tahdissa ei voi pysyä muuten kuin sammuttamalla vuorollaan uskontovoittoa yrittävän tekoälyn, sitten kulttuurivoittoa yrittävän tekoälyn ja sitten teknologiavoittoa yrittävän tekoälyn, ja jos ennen tätä ei koko planeetta vihaa pelaajaa muuten vaan, niin viimeistään tässä kohtaa pelaajalla on korkeintaan se yksi liittolainen ja loppumaailma näyttää punaista naamaa, että sen verran diplomatiasta. Sentään sen ainoan liittolaisen pääkaupunki on todennäköisesti lähellä pelaajan omaa rajaa, jolloin voi päästää itsensä kärsimyksestä ja ottaa valloitusvoiton, tai hinuttaa haluamansa voittotyypin kun on tosiasiallisesti koko maailman hallinnassa sotilaallisesti.
Sentään pelissä on tosi koukuttavia vaiheita alussa kun joutuu välistä oikeasti venymään ja valinnat kaupunginosien sijoittelussa ja tuotannossa ja hallintomallien vaihtelussa ovat todellä tärkeitä. Kaupunkirakentelun päälle kun saisi aivan eri pelin sotimiseen niin hyvä olisi. Alemmilla vaikeusasteilla voi esittää pelin pelaamista niin kuin sitä ehkä kuuluisi kunhan ei ota sodista mitään etua itselleen. Immersion sittenkin rikkoo se kun myöhemmin pelissä yhdelläkään tekoälyllä ei ole tosiasiallisesti mitään armeijoita niiden tapatettua ne keskenäisissä kahinoissaan hintojen noustessa voimakkaasti pelin edetessä, ja kun puutuu hakkaamaan vuoronvaihtoa niin helpointa on napsia tekoälyjen pääkaupungit, katsella hetken omaa kaunista valtakuntaansa ja mennä pelaamaan jotain muuta.
>Be friends with Greece for hundreds of years
>Oh darn they became very close friends with my close city state!
>Become mad at Greece and do not redo the declaration of friendship
>3 turns later he declares war at me with no proper reason other than saying "This is best for you my friend... you'll see why sooner or later" .
Kaikille suomalaisille tarkoitettu arviointi.
Civilization on kartta peleistä yksi parhaimpia ellei paras.
Loistavat grafiikat, animaatiot ja taustalla soitettava rauhallinen musiikki takaavat, että valtakunnastasi tulee kaikista voimakkain tähtäsit sitten valloitusvoittoa tai uskonnollistavoittoa kohden.
Loistavasti tehty traileri alussa antaa vielä lisäpotkut kiveksille ja varmistaa, ettei intoa puutu itse peliin mennessäsi.
Suosittelen aivan vitusti ostamaan ja raottamaan lompakkoa jopa DLC:n ostoon.
Fucking annoying game, people never press enter.. Once played with this guy called "Trukki", never gonna do that again.. Game took like 21 freaking hours!!??
-Play as the United States.
-End up getting attacked by China
-Fight them off and take their city
-Start a long rivalry with them
-Attack them once after being peaceful for 4 hours
-Everyone denounces you as warmonger
-Get nuked by Gandhi
-Then realize you have played for 13 hours straight
-10/10
Kaupunkien rakentelu on hauskempaa kuin koskaan ja pelissä on jatkuva syöte jännittäviä valintoja tehtäväksi ja optimoitavaksi. Kuitenkin peli on käytännössä pelattavissa vain moninpelissä, koska tekoäly on umpisurkea. Tekoäly ei kykene muodostamaan minkäänlaisia rintamia lukuun ottamatta alkupelin ensimmäistä rynnäkköään, joten varmin tapa voittaa on olla sodassa naapurien kanssa ja antaa niiden juoksuttaa armeijansa kuolemaan pelaajan muodostelmia vastaan, minkä jälkeen voidaan siirtyä puuduttavaan kaupunkien valloitukseen. Peliin ei saa mielekästä haastetta vaikeustasoista, koska millään tasolla tekoäly ei kykene sotimaan muuten kuin musertavalla teknologiaylivoimalla. Ainoa, mitä vaikeusasteen nostolla saa aikaan on se, että pelin vuorot 100-200 joutuu nyhjäämään yrittäen pysyä mukana teknologiassa ja tekoälyn kurmotus pitkittyy myöhempään vaiheeseen peliä, jolloin kaikki kestää valtavan kauan. Kaikkien voittoehtojen saavuttaminen vaatii korkeammilla vaikeusasteilla tekoälyjen kurmotusta tylsissä sodissa, koska tekoäly huijaa niin paljon, että sen tahdissa ei voi pysyä muuten kuin sammuttamalla vuorollaan uskontovoittoa yrittävän tekoälyn, sitten kulttuurivoittoa yrittävän tekoälyn ja sitten teknologiavoittoa yrittävän tekoälyn, ja jos ennen tätä ei koko planeetta vihaa pelaajaa muuten vaan, niin viimeistään tässä kohtaa pelaajalla on korkeintaan se yksi liittolainen ja loppumaailma näyttää punaista naamaa, että sen verran diplomatiasta. Sentään sen ainoan liittolaisen pääkaupunki on todennäköisesti lähellä pelaajan omaa rajaa, jolloin voi päästää itsensä kärsimyksestä ja ottaa valloitusvoiton, tai hinuttaa haluamansa voittotyypin kun on tosiasiallisesti koko maailman hallinnassa sotilaallisesti.
Sentään pelissä on tosi koukuttavia vaiheita alussa kun joutuu välistä oikeasti venymään ja valinnat kaupunginosien sijoittelussa ja tuotannossa ja hallintomallien vaihtelussa ovat todellä tärkeitä. Kaupunkirakentelun päälle kun saisi aivan eri pelin sotimiseen niin hyvä olisi. Alemmilla vaikeusasteilla voi esittää pelin pelaamista niin kuin sitä ehkä kuuluisi kunhan ei ota sodista mitään etua itselleen. Immersion sittenkin rikkoo se kun myöhemmin pelissä yhdelläkään tekoälyllä ei ole tosiasiallisesti mitään armeijoita niiden tapatettua ne keskenäisissä kahinoissaan hintojen noustessa voimakkaasti pelin edetessä, ja kun puutuu hakkaamaan vuoronvaihtoa niin helpointa on napsia tekoälyjen pääkaupungit, katsella hetken omaa kaunista valtakuntaansa ja mennä pelaamaan jotain muuta.
